Tuesday, 30 December 2014

Art and living

Joskus kestää aikansa ennenkuin tavarat ja asiat loksahtavat paikoilleen. Olemme jo asuneet jonkin aikaa tässä asunnossa, mutta olohuone on hakenut muotoaan ja tyyliään aika kauan. Kauemmin kuin muut huoneet. Tauluja on metsästetty urakalla huonoin tuloksin ja huonekalujen asettelukin on ollut niin ja näin. Sohva ja sohvat ovat pyörineet huoneessa ympäriinsä valehtelematta kymmeniä kierroksia. Kiva karuselli. Olen nimittäin kova möbleeraamaan. Jollet tiedä mitä se on niin se on huonekalujen siirteyä huoneessa paikasta toiseen tai huoneesta toiseen. Näitä kiepautuksia on tapahtunut suurin piirtein joka ikisessä huoneessa keittiötä lukuun ottamatta. Ja se uuden sohvan hankintakin on vielä vaiheessa. Lieneekö se sittenkään tarpeellinen? 

Mutta niihin tauluihin. Tänään tajusin sen. Meillä on ollut jo liian kauan miehen perintötauluja kauniisti kehystettyinä lojumassa työhuoneessa ja odottamassa arvoistaan paikkaa. Olen vastustanut niiden ripustamista olohuoneeseen mummomaisen tyylin välttämiseksi. Mummomainen sisustustyyli on sellainen missä vanha talo tai huoneisto sisustetaan lähes pelkästään vanhoilla tai antiikkisilla huonekaluilla. Se on minulle kauhistus. Anteeksi, jos joku lukija on toista mieltä, muiden kodeissa se on ok, mutta ei meillä;) 

Tänään kun taas vääntelin tuota sohvaa ympäriinsä näin yhtäkkiä sieluni silmin nuo kaksi perintötaulua kahden ikkunan välissä olevalla kapealla kaistaleella. Äkkiä taulukoukut ja vasara käteen ja hommiin. Siinä ne nyt sitten ovat. Sopivatko ne siihen? Mutta siltikin hakusessa on moderneja isoja tauluja samaan tilaan ja se prosessi, voi veljet, voi kyllä kestää.


Olohuoneen valaisimet ovat rokokookristallikruunua lukuun ottamatta uusia ja moderneja ja tykkään tosi paljon aiemmin jo vilahtaneista Flosin Spun Light-pöytävalaisimista ikkunanlaudoilla. Uudempana hankintana olohuoneessa seisoo lukulamppuna Gubin valmistama Greta Magnussenin vuonna 1947 suunnittelema Grasshopper valaisin.



Sohvatyynyt kaivelin joulun kunniaksi eteisen kaapin ylähyllyltä ja totesin, että klassikko on klassikko - siihen ei kyllästy koskaan. Mulberryn tyynyt on hankittu aikoinaan Turusta Sisustuksen Koodista. Kun kevät koittaa nämä saavat painua talviunille ja jotain keväisempää astuu tilalle.


One of the rooms that still seems to be half way ready decorated is our living room. I have moved all the furniture around so many times and the art is still missing from the walls. But today I got some inspiration and put two piece of art on the wall above of the sofa. These two small graphic pictures  are from my husbands side. He has inherited them some time ago but we have not really found the right spot on the wall. So now I just took our hammer and put them on the wall. I think they look quite alright - or what do you think?

But there is still modern art missing on the walls in this living room. I try to avoid a "granny" look by mixing old and modern pieces. The lighting is also a mix of old and new. The crystal chandelier is originally from Sweden, bought in Finland and the Flos Spun table lamps you might have seen before in my earlier post.  I also like a lot the Grasshopper lamp from Gubi. It was designed in 1947 by Greta Magnussen.

I found the pillows on the sofa in Sisustuksen Koodi in Turku a long time ago. They are very classic and give a nice Christmassy atmosphere. But soon they will disappear and something more springlike will come instead.

Sunday, 28 December 2014

Greetings from Ruka

Joulun pyhät sujuivat ihanissa lumisissa maisemissa Rukalla ja Kuusamossa. Kuvatervehdys puhukoon puolestaan. Pakkasukko paukutteli henkseleitään ja aurinko värjäsi niinä muutamina valoisina tunteina taivaanrannan punaiseksi. Suomi on kyllä henkeä salpaavan kaunis myös talvella ja luulen, että lukuisat ulkomaalaiset turistit myös nauttivat pohjoisen eksotiikasta kylmyydestä huolimatta.








Jouluaattoiltana Kuusamon kirkko oli kauniisti valaistu ja kynttilät tuikkivat hautausmaalla. Ihan kuin postikortista napattu maisema, jonka onneksi sain ikuistettua kameraan. Mielestäni parhaimmat kuvat syntyvät aamuhämärässä tai illalla auringon laskiessa. Silloin valaistus on pehmeä ja kaunis. Joskus vain ne hetket jäävät ikuistamatta siksi, että kamera ei ole mukana tai niinkuin tällä kertaa joinakin päivinä: pakkanen oli niin pureva tai lumituisku oli niin sakea, että järkkärin kaivaminen esiin oli ihan mahdotonta. Siksipä osa tämänkin postauksen kuvista on napattu iPhonella.









Greetings from Ruka and Kuusamo in Northern Finland. Here are some snapshots from our Christmas holiday. The first ones are from Ruka a popular holiday destination in Finland and the last ones are taken in the courtyard of Kuusamo church. It was like a fairytale: crispy  white snow and freezing cold with some candles lit for the ones who fought for Finland during the war long time ago.

When the weather is this cold (-22C) it is sometimes hard to take good snapshots. Therefore some of these pictures are taken with my iPhone. I love the shades of light in these pictures. Some of them are taken in the middle of the day and the last ones when the sun is hiding behind the trees at 1.30 pm.



Tuesday, 16 December 2014

Santa Claus is coming to town

Jouluun on vielä aikaa, joten sitä suurempi yllätys on, että sain jo nyt ensimmäisen joululahjani. Toivoisin, että näistä ostohulluuden jouluista pääsisi jo vähitellen eroon, mutta siitä huolimatta tunnustan, että tämä yllätyspaketti ilahdutti minua suuresti.


Mitä Tiffanyn kääreestä sitten kuoriutuikaan? Ei korua vaan ihana kynä, jolla voin merkitä muistiin kaiken niin kauan kuin kirjoitustaitoa (siis kynällä) on vielä jäljellä. Kaikki kirjoittaminenhan tapahtuu nykyään melkein koneella niin että kohta tuo käsinkirjoittamisen taitokin ruostuu. 




Nyt voinkin siis kirjoitella viimeiset joulutervehdykset tällä kaunokaisella ja vaikka kuunnella tätäJääköön salaisuudeksi keneltä sain tämän ihana yllätyspaketin. Kaunis kiitos siitä silti hänelle.


There is a long time until Christmas. So it was a huge surprise to get the first Christmas present today. I have never liked the commercial Christmas but to be honest this little surprise made my day. This beautiful pen was hiding in that gorgeous Tiffany box. So now I can write the last Christmas Cards and listen to this with a smile on my face.

Let´s keep it secret who I got the present from but thank you for that thoughtful person who knew what I like.

Sunday, 14 December 2014

O Christmas Tree

"Oi kuusipuu oi kuusipuu ja lehväs uskolliset".

Tiesitkö, että Helsingissä joulukuusia saa myydä vasta 17.12. alkaen jouluaattoon saakka etukäteen sovituilla paikoilla? Minä ottaisin kuusen sisään jo joulukuun alkupuolella ilahduttamaan tuoksullaan ja tunnelmallaan. Mutta mistäs sen nappaat keskikaupungilla noin aikaisin? Yleensä olemme ostaneet kuusen heti kun se vain on mahdollista, sillä olemme usein joulun aikaan matkoilla. Muutama vuosi sitten opin, että kuusien myynti on kielletty ennen 17.12. ainakin näillä kantakaupungin kuusenmyyntipaikoilla. Toinen juttu on sitten nämä Plantagenit ja muut keskustan ulkopuolella, jotka ilmeisesti saavat itse päättää myynnin aloittamisesta.

Me emme halua kuljettaa kuusta autolla varsinkin kun kuusi on tavallisesti lähes tuon huonekorkeuden verran eli vähintään kolmen metrin mittainen. Siksi kuusen hankinta tapahtuukin kelistä riippuen joko pulkalla kiskoen tai kainalossa kantaen kotiin. Toista se oli silloin aikoinaan kun asuin ensimmäisessä omassa kodissani, yksiössä Töölöntorin liepeillä. Silloin hankin heti pikkuruisen kuusen ensimmäiseen omaan kotiini. Kuusen jalka oli niin pieni ja laiha, että kuusenjalan kiristyssysteemit eivät meinanneet pitää poloista pystyssä lainkaan. Kiva muisto silti.


Taannoin matkoilla ollessani pongasin tällaisen mahtavan kuusen Munchenin lentokentän joulumarkkinoilta. Siellä oli jännästi lentokentän ulkopuolelle astuessa heti suoraan nenän alla aika tunnelmalliset joulumarkkinat kojuineen kaikkineen. Onhan tuo aika mahtipontinen, lieneekö edes oikea kuusi, mutta silti omalla tavallaan kaunis. Minä tykkäsin. Entä sinä? Millaiset kuusitraditiot teillä on joulun aikaan?


Oh Christmas tree, Oh Christmas tree!
Thy leaves are so unchanging
Oh Christmas tree, Oh Christmas tree,
Thy leaves are so unchanging


I would like to buy a Christmas tree very early in December. But we live in the heart of Helsinki and selling Christmas trees in the city is only allowed in certain places and only starting 17th of December. It´s too late for me! We travel away quite often in Christmas and I want to get the atmosphere the tree creates. I love the smell of the tree too. So 17th is a way too late for me. 


I remember I bought my first tiny Christmas tree to my first own tiny apartment. It was so small. Nowadays we buy a Christmas tree close by and carry it all the way home or use a sled to take it back home. Of course you can buy the tree now already in those huge Plantagen stores outside of the city but this is not an option for us. The tree we prefer is usually almost 3 meters in height. You certainly need a big car to get it back home.


I travelled a while ago in Munchen, Germany. There was a nice Christmas market right outside of the airport. And a huge Christmas tree like this.  I am not sure if it was real or not but I still liked it. 



What kind of traditions do you have with the Christmas tree? 



Thursday, 11 December 2014

Interior Design in Austrian style, part II

Kirjoitin aiemmassa Itävallan sisustuspostauksessa modernista ja tyylikkäästä rinneravintolasta. Ravintolan sisustus oli uudistettu muutama vuosi sitten remontissa kivalla tavalla yhdistäen luonnon materiaaleja ja poimintoja laskettelun maailmasta nykyaikaisella tavalla. Kyseinen ravintola oli kooltaan todella suuri sekä tarjosi suojaa ja vatsan täytettä sadoille ihmisille. 

Toista maata, mutta sympaattisella tavalla, oli tämä pieni ja tunnelmallinen rinneravintola - Gletscherhutte - korkealla vuoren huipulla Hintertuxin jäätikön kainalossa. Gletscherhuttenin tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä, mutta tunnelma oli silti aika mukava. Jos mainitaan sanat Itävalta ja sisustus, itselleni tulee mieleen hyvin perinteinen tapa lähestyä asiaa: puukaiverruksia ja krumeluulereja pitsiverhoineen. No tässä paikassa yhdistyivät nämä elementit hyvinkin perinteisellä tavalla huumoria unohtamatta. Vai mitä sanot näistä baaritiskin ympärille veistetyistä puujakkaroista? 





Eräänä päivänä sää oli melko kehno ja hakeuduimme sisätiloihin suojaan ihmettelemään tuota peppurivistöä. Voin kuvitella, että varmaan joskus aikoinaan on käyty jonkin verran polemiikkia siitä laitetaanko tällaiset istuimet esille vai ei. Omistajan sana lienee ratkaissut.

Tunnelmaa toivat lisäksi lampaantaljat, vanhat valokuvat ja perinteiset tekstiilit. Erityisesti pidin noista vanhoista valokuvista. Joskus pohdin, että olisi kiva tehdä aikamatka historiaan ja nähdä millaista elämää silloin aikonaan vietettiin.





I wrote in my earlier post about Austrian Interior Design in a modern style.  When you talk about Austrian Interiors Design there are couple of words that popup in my mind: traditional, wood and colourful traditional textiles. And this was exactly what we found in another restaurant high up in the mountains. Gletscherhutte restaurant was decorated with lamb skins, old photos, lots of wood and those funny chairs in the bar.  What I liked most was the black and white old photos.