Wednesday, 27 April 2016

Hand bag issues

Käsilaukkuja, kenkiä, takkeja, reppuja, sateenvarjoja ja mitä niitä nyt on. Mutta niitähän on aina paljon, ainakin eteisessä, kodin käyntikortissa. Meillä tuo kodin käyntikortti on oikeastaan kaksiosainen: varsinaisen eteisen jälkeen avautuu asunnon keskeltä löytyvä tilava halli. Huolimatta isosta pinta-alasta sama päänvaiva on meilläkin kuin pienten tuulikaappien kanssa taistelevilla sisustajilla. Mihin ihmeeseen tungetaan kaikki se eri perheenjäsenten tavara, joka kotiin tullessaan halutaan laskea käsistä ja riisua yltä?

Eteisen kaapit kyllä nielaisevat osansa ainakin, jos kukin perheenjäsen jaksaisi kantaa oman kortensa kekoon ja laittaa tavarat paikoilleen. Äitinä minun kai pitäisi näyttää hyvää esimerkkiä, mutta en ole ihan kymppioppilas tässä luokassa tämän asian suhteen. Kompastuskiveni ovat nimittäin käsilaukut, joille ei ole löytynyt luontevaa paikkaa eteisestä. Niinpä ne liian usein jäävät eteisen tuoleille, hallin pöytätasolle tai eteisen pöydälle muiden riesaksi. 

Suurimman osan säilytän toki vaatehuoneessamme, mutta kulloinkin käytössä olevan laukun (ja ehkäpä edellisen) pidän yleensä esillä. Ja tältä se sitten näyttää: miehen perintötuoli saa toimia laukkuripustimena. Jos muuten kiinnostaa miltä tuo halli näytti ennen remonttia, postaus löytyy täältä.

Eli rakas lukijani, olisiko ideoita, mitä tälle pulmalle kannattaisi tehdä?







Monday, 25 April 2016

Balcony: bye winter, welcome spring!

Päästin taas viherpeukaloni vauhtiin. Olihan tässä jo aikakin päästää talviset havukasvit kesälaitumille - ainakin osittain. Mutta koska elämme vielä huhtikuuta muistuttelin itslleni: Do not get carried away eli painoin jarrupoljinta enkä sännännyt päätä pahkaa puutarhamyymälään. Tein hankintani sivistyneesti harkiten kivijalkakukkakaupan valikoimista. Tunnen itseni liian hyvin. Jos lähden tähän aikaan vuodesta puutarhamyymälään en osaa poistua sieltä innostumatta liikaa. Mukaan saattaisi tarttua hallanarkoja kasveja ja se jos mikä harmittaisi. Niinpä tyydyin vasta aloittelemaan tätä vehreämpää sesonkia harkituin hankinnoin.

Talven yli parvekkeen pajukorissa oli talvehtinut pari pienempää havukasvia ja hopealanka, mutta nyt oli aika saada hiukkasen freesimpi ilme. En kuollaksenikaan muista mitä nämä pikku kukkaset olivat, mutta ne näyttivät niin söpöiltä, että pääsivät sulostuttamaan parvekettamme. 


Jos satut muistamaan niin joulun aikoihin parveketta sulostuttivat nämä ja viime keväänä nämä sekä sammaleen vihreää eräänä marraskuuna näin. Ja vihreän valkoinen teema jatkui yhä tänäkin vuonna.



Kukkien väliin pistelin vielä nuo havunoksat, joten tästä tulikin sitten tällainen välikausi-istutus. Hahaa, hyvä syy tehdä vaihdos vielä ennen kesää, jos uusi innostus iskee.  Usein teenkin niin, että alkukesän kukat vaihtuvat juhannuksen jälkeen johonkin raikkaampaan. Parissa kuukaudessa kukat jotenkin vain ränsistyvät, jos tiedät mitä tarkoitan?




Sunday, 24 April 2016

Klassikko huonekalut ja parempaa bisnestä

Artekin myymälä väistyi keväällä vanhoista tiloistaan remonttiin joutuneen kiinteistön alta. Vanha liike oli ehtinyt palvella jo vuosia uskollisia asiakkaitaan ja vaihtaa omistajaakin vuoden 2013 aikana. Mutta mitä tuo muutto toi tullessaan? Toivottavasti ainakin parempaa bisnestä kaupalle, sillä liikkeen uudet tilat ovat ainakin minun mielestäni super onnistuneet.

Vaikka varsinainen Artekin perustyyli ei ole koskaan iskenyt suoraan sydämeeni, löytyy sieltä tätä nykyä aika paljon ihania juttuja. Onhan valikoima nykyisellään aika laaja sisältäen skandinaavisen muotoilun klassikot. Ja Vitran (nykyinen omistaja) valikoimasta löytyy vaikka mitä ihanaa suomalaiseen kotiin.

Jos asuisin modernissa kodissa, jonka ikkunoista aukeaa huikea näköala, hankkisin ensi töikseni tämän Eero Aarnion roikkuvan Kuplatuolin. Toki se vaatii tukevan katon ja kunnollisen kiinnityksen, mutta siinä vain on jotain niin ajatonta ja ihanaa.


Ja sitten kelpuuttaisin todennäköisesti aika monen valaisimen moderniin kotiini. Nykyisessä kodissamme judendtalon isoissa huoneissa kooltaan melko pienet valaisimet hukkuvat jotenkin isoon tilaan - tai sitten niitä pitäisi olla useamman valaisimen rykelmässä. Kauniita silti.

Ja sitten monet nahkalla verhoilut tuolit ovat tällä hetkellä ainakin osuvasti ajan hermolla. No, niistä ei tullut kuvaa napattua, muutoin kuin tästä myymälän yleiskuvassa näkyvästä Karuselli-tuolista. Sellaista ei meille mihinkään kotiin tule (vannomatta paras?). Silti jos et ole koskaan kokeillut istua siinä, niin kokeileppa ensi kerralla. Onhan vaan yksi mukavimmista tuoleista joissa olen koskaan istunut.


Joko sinä olet piipahtanut myymälään ja jos kyllä, mitä tykkäsit?

Monday, 18 April 2016

How to make a luxury guest toilet?

Miten tehdä pienestä tilasta hitusen ylellinen? Siihen ei paljoa tarvita. Vieras wc:mme on pieni ja hyvin klassiseen tyyliin sisustettu. Lattia Carraran marmoria, seinien alaosa paneloitu ja yläosaa koristaa hillitty tapetti.  Ylellinen ei aina tarvitse olla kallista. Paneelit rakennettiin yksinkertaisesti, tapetti jäi yli makuuhuoneesta ja lattiakin saatiin laatoitettua samoilla laatoilla, joita olimme käyttäneet muissa kylpytiloissa. Sen pienen viimeisen tatsin saa hankkimalla jotain harkittuja sisustuselementtejä kuten vaikkapa tällaisen ylellisen huonetuoksun kauniissa pullossa.

Jo Malonen tuotteita saa nykyään Helsinki-Vantaan lentokentältä ihan kohtuullisesta valikoimasta. Aikani tuoksuteltuani valitsin ihanan Pomegranate Noir -tuoksuisen diffuuserin. Nyt kelpaa vieraiden tuoksutella tuolla aikaa viettäessään. 


Saturday, 16 April 2016

How do you know it's spring already?

Kävelin Helsingin Espalla ja havahduin aivan yht'äkkiä huolimatta kylmästä tuulesta: nyt on kevät. Ravintoloiden ja kauppojen eteen nostetut kiljuvan keltaiset narsissit huusivat minulle: "Kuvaa meitä, kuvaa meitä!" Ja niin pysäytin kopisevat askeleeni ja kaivoin kännykän käsilaukustani kuuliaisesti. Pari räpsäystä ja tajusin: kevät on kylmyydestä huolimatta täällä!


Kevään tunnistaa siitä, että ulkona kävellessä vielä palelee, mutta valo sokaisee silmät ja kukkaloisto valtaa kaupungin. Kukkaloisto siis toisella tavalla kuin kesällä, tiedäthän mitä tarkoitan? Kesällä on niin paljon vihreää ja vehreää ja kaunista, mutta keväällä kun kaikki on ollut kuukausia harmaata, pistävät kaikki iloisen kirkkaat värit melkein pään sekaisin raikkaudellaan.

Nyt siis ihana viikonloppu edessä. Taidan ottaa promenaadin kaupungille tai jospa sittenkin alkaisin parvekkeen "keväistämis"puuhiin...

Friday, 15 April 2016

Girls just wanna have fun

Matkustaminen perheen kanssa on mukavaa, mutta matkustaminen kavereiden kanssa on hauskaa - varsinkin jos matkaseurue koostuu kahdeksasta naisesta. Ja erityisen hauskaa se on silloin kun säät sattuvat kohdilleen ja matkalle on suunniteltu mieluisaa tekemistä. Juuri sellainen oli tämä meidän pitkä viikonloppumme Sveitsin Alpeilla. Olinhan tosin saanut lasketella talven aikana jo "koko rahan edestä", mutta silti oli hauskaa päästä taas suksille.

Olen onnekas - eräs ystävättäreni muutti vuosia sitten Sveitsiin ja on hankkinut sieltä suloisen mökin, Chalet'n, niinkuin paikalliset niitä kutsuvat. Ja tuo pieni mökki vuorten syleilyssä oli matkamme tukikohta. Kuohujuomaa kului ja paikalliset juustoherkut fonduen ja muiden ihanuuksien muodossa muodostivat ruokavaliomme. Päivät kuluivat suksilla ja illat nauraen ja vaihtaen kuulumisia auringon painuessa läheisten vuoren huippujen taa. Ja aamulla heräsimme noiden valtavien vuorten keskeltä ja suuntasimme ylös kohti lumisia huippuja. Ihanaa.


Neljään hiihtoreissupäivään mahtui huikea määrä naurua, kuplivaa juomaa ja monenlaista säätilaa. 




Kuten kuvista näkyy neljään päivään mahtui melkein neljä vuodenaikaa. Kaikkea kuumasta auringonpaisteesta ja lähes shortsikelistä sankkana verhona alas leijailevaan lumisateeseen. Kyllä, viimeisenä päivänä näimme rinteessä miehen hiihtämässä shortseissa ja t-paidassa... Itse pitäydyimme talvivarusteissa kaiken varalta. 








Lunchtime maybe? 



Ja sitten vähän hiihtoa!










Viimeisen laskupäivän kruunasi Verbier Impulse -musiikkitapahtuma, jossa rinteisiin rakennetuissa amfiteatterissa soitti eri bändejä ja ihmiset nauttivat auringosta ja kauniista vuoristomaisemista. Tuonne olisi voinut jäädä vielä hieman pidemmäksi aikaa.



Mutta kaikki hauska päättyy aikanaan. Ja nyt olenkin pakannut sukset naftaliiniin odottamaan ensi talven hiihtoreissuja. Hahaa, blogi keskittynee tästä eteenpäin pyörimään kodin ja siihen liittyvien asioiden ympärillä.

Wednesday, 13 April 2016

Lunch by the Lake Geneva

Ihailtuamme kavereitteni kanssa aikamme magnoliapuita alkoi vatsa jo ilmoittelemaan olemassa olostaan. Lounaspaikoissa oli kyllä valinnan varaa, ja olisimme voineetkin valita muutaman vaihtoehdon väliltä. Tämä paikka näytti hyvinkin viehättävältä, mutta jatkoimme silti sen oikean lounaspaikan etsintää.



Lopulta merellinen sijainti vei voiton. Lounastimme aivan järven rannan tuntumassa varmaankin jollain paikallisella veneklubilla. Veneilysesonki odotutti vielä itseään ja sen vuoksi ravintolassa oli tilaa enemmän kuin kylliksi. Aika pirteä tuo valkoisen, puun ja turkoosin yhdistelmä. Turkoosi heijasteli Geneve-järven värejä. Järven vesi on nimittäin kristallin kirkasta ja ylhäältä päin katsottuna jopa smaragdin vihreää. Lounaaksi tilasimme "Plat du Jour"n, joka tällä kertaa oli kalkkunavarras sahramikastikkeella ja kvinoa tabuleella. Todella maukasta. Ja näillä eväillä saattoi hilpeä matkaseurueemme taas jatkaa matkaa kohti Alppien lumisia huippuja.





Tuesday, 12 April 2016

Under a magnolia tree

Viime viikon tyttöjen matka Sveitsiin alkoi parhaalla mahdollisella tavalla. Hypättyämme vuokra-autoon Geneven kentällä päätimme suunnata moottoritielle, joka ohjaisi meidät määränpäämme suuntaan hieman nopeammin. Mutta kuten usein, parhaat päätökset syntyvät nopeasti, niin kuin nytkin. 

Moottoritien alkua lähestyessämme päätinkin kuskin ominaisuudessa kääntää auton ratin kohti Geneve-järven rantaa mutkittelevaa hidasta, mutta kaunista rantatietä. Olisihan siellä varmaan jotain kivaa nähtävää ja kun minnekään ei ollut kiire niin miksipäs ei. Ja voi tytöt, mikä reitti tuo olikaan.

Kirjoittelin aiemmassa postauksessani ihastuksestani magnolian oksiin ja siitä kuinka vaikea minun on ollut löytää niitä helsinkiläisistä kukkakaupoista. Lontoon reissullani sain tyytyä ihailemaan tiukkoja nuppuja.

No nyt ei ollut vaikeaa, päin vastoin. Jos niskat voisivat mennä nurin maisemien katselusta, niin nyt se oli lähellä. Satuimme paikalle parhaaseen mahdolliseen aikaan magnolian kukkimisen kannalta. Talojen pihoja ja puistoja koristivat toinen toistaan hienommat magnoliapuut aivan täydessä kukassaan. Näky oli yksi hienoimmista pitkään aikaan. Siis sellaisia valtavia puita, joissa oli nyrkin kokoisia täydessä kukassa olevia magnolian kukkia. Jopa matkan varrella piti vakavasti harkita Keski-Eurooppaan muuttoa ihan pelkän yhden puun takia. 

Eivätkö olekin aika ihania nämä - katsokaapa vaikka? Jos seuraat Instagram tiliäni (@goldencupole) saatoitkin jo nähdä näistä vilauksen.





Näiden kuvaamisen jälkeen pitikin sitten etsiskellä lounaspaikka, josta lisää seuraavassa postauksessa.



Thursday, 7 April 2016

Kuinka saada kaikki irti arjesta?

Viimeisten viikkojen aikana olen ollut enemmän matkoilla kuin kotona. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuvaaminen on jäänyt kotioloissa vähälle ja kun edelliset laukut on purettu niin seuraavien pakkaamista jo suunnitellaan. Kaiken tuon matkustamisen jälkeen kaipaan sitä tavallista arkea ja näinä kotona viettämieni arkipäivien aikana olenkin yrittänyt ottaa kaiken irti arjesta.

Kuinka se sitten onnistuu? Minulla toimii tällainen yksinkertainen kikka: otan kaiken irti työmatkastani. Kävelen töihin kymmenessä minuutissa. Ja tuo kävelyreittini voi joka päivä vaihdella sen mukaan minkä reitin valitsen. Vaihtoehtoja on useita. Ja varsinkin niinä kauneimpina aamuina pysähdyn aina hetkeksi, hengitän syvään ja otan kuvan tuosta hetkestä. Sillä jaksaakin sitten melkein koko päivän.


Toisekseen, rakastan leikkokukkia, mutta niiden ostaminen on tuntunut turhalta kun kotiovi sulkeutuu aina parin päivän välein takana. Miksi ostaa kotiin kimppua, josta ehtii nauttia ihan pikkuisen hetken. No sen vuoksi, että arki saa pienen piristyksen elinvoimaisista kukista. Joten sitten oli myös syytä ikuistaa nämä kameraan ja nauttia tuosta pienestä hetkestä. 

Kuinka sinä otat ilon irti arjesta?



Mutta nyt on taas aika pakata kassit ja lähteä matkaan. Tällä kertaa suuntana on Sveitsin alpit ja vauhdikas tyttöpoppoo. Opiskelukavereiden ensimmäinen yhteinen alppimatka. Jee vuoret, täältä tullaan!

Friday, 1 April 2016

A room with a view

Eräs talven matkoistani suuntautui Lappiin, Suomutunturille. Suomulla on muutama vuosi sitten remontoitu hotelli, joka on Lapin hiihtokeskuksien hotelleista parhaimmasta päästä. Huolimatta siitä, että hotellin ravintolaosa ja yleiset tilat tuhoutuivat osittain viime vuoden tulipalossa. Hotellihuoneet kuitenkin säästyivät ja ovat kyllä todella kivat. 

Tässä muutama kuva. Kaikista huoneista on upeat näkymät suoraan rinteisiin. Ja hotelli on ns. ski-inski-out eli se sijaitsee ihan mäen juurella. Parempaa sijaintia ei taida olla.

Kylpyhuoneisiin on panostettu: sieltä löytyy mm. Duravit, Villeroy&Boch kalusteet ja kivat laatoitukset. Sängyt olivat super mukavat ja huoneet ovat todella tilavia. Kolme majoittuu aivan loistavasti ja kuulemma nelihenkinen perhekin kahden pienen lapsen kanssa mahtuivat saaman huoneeseen.

Jos haet Lapin hiihtoreissultasi menoa ja meininkiä, mene muualle, mutta jos etsit huippuhotellia, ja rauhallisempaa menoa, tämä on se juttu. Kunhan vain saavat upean uima-allasosastonsa, kuntosalinsa ja hotellin yleiset tilat kuntoon. Toivottavasti jo ensi talveksi.













Kotakuja 1
98720 Suomutunturi